Nizza. Tuo palmupuiden ihmemaa ja sielun leposija. Tällä kertaa se muuttui bilepaikaksi, ja homma toimi alkuepäilyksistäni huolimatta hyvin (tässä täytyy tietää se, että Nizza on kahdessa kerroksessa, kellarissa on yökerhotilat, Cannes, ja katutasossa varsinainen Nizza eli ravintolatila). Bileet pidettiinkin ravintolan puolella, ja ainakin sellaiset propsit täytyy niistä antaa, että valaistus oli hoidettu harvinaisen mallikkaasti. Mulla oli taas luottoputkilo messissä, ja varsin kivaa materiaalia tarttui matkaan.
Ainoa asia mikä tuossa viiskytmillisessä tökkii, on sen pehmeä piirto. Toisaalta, mitä muuta nyt voit olettaa kun linssillä hintaa puoltoista sataa ja aukko lähentelee isointa mitä putkesta irtoaa. Isoimmalla mahdollisella aukollahan tuolla on ihan mahdoton kuvata, alkaa syväterävyysalue olla sen verran kapea että pitää valita joko nenänpää tai silmät. Aina ei kuitenkaan saa kaikkea, eikä mulla ole kyllä mitään intressejä (tai oikeestaan budjetti ei veny) hankkia tosta hienompaa vehjettä, koska hinta-laatusuhde ei siinä hommassa ainakaan parane.
Wakefest oli itsessään ihan mielenkiintoinen konsepti, porukalla tuntui olevan hyvä meno päällä ja tunnelma oli miellyttävä näin selvin päinkin paikalla olleelle. Ei kerta kaikkiaan mitään muuta valitettavaa kuin se, että karmea väsymys valvomisesta painaa vieläkin. Toisaalta ihan oma moka, mähän sinne vapaaehtosena tungin linssi edellä kuvaushommiin. Oisin ihan hyvin voinut viettää hyvin tylsän ja rauhallisen koti-illan, mutta minkäs teet kun menojalka (tai kuvauskäsi) vipattaa.
Ja ei, mä en ole mikään puusilmä, mä kyllä tiedostan, että varsinkin alkupäästä osa kuvista on todella huonolaatusia, mutta halusin laittaa ne silti ylös, koska ne on mun käsialaa ja mä oikeestaan vasta harjottelen. Ja tavallaan oon kyllä ylpeä noista ei niin hyvälaatusistakin otoksista, heh.
Lisää kuvia löytyy T Ä Ä L T Ä
